Kuntoutuspsykoterapia


Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, kognitiivinen suuntaus. Voin ottaa asiakkaiseni 16-67 -vuotiaita yksilöterapiaan, 16-25 -vuotiaille tarpeen mukaan mahdollisuus yksilöterapian lisäksi vanhempien ohjauskäynnit.

https://asiointi.kela.fi/palvelutuottajarekisteri/ePTK/hakutulos.faces

Käythän ensin terapia-arvion, jonka päätteeksi ja B-lausunnon liitteeksi teet Kelalle oman psykoterapiahakemuksesi, kun tiedät kenellä psykoterapian aloitat. Lisätietoja Kelan -sivuilta.

Kognitiivisesta psykoterapiasta voi lukea lisää Kognitiivisen psykoterapiayhdistyksen sivuilta.


Olen valmistunut Tampereen yliopistolta KKT-terapeutiksi 2021 (Kela, Valvira). Kognitiivinen työote on ollut kuitenkin luontainen jo 2000-luvun alusta saakka, jolloin valmistuin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Työkokemukseni on kertynyt laajalti psykiatrisesta hoitotyöstä mm.päihde- ja peliongelmat, seksiriippuvuus, epävakaa ja muut persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt, neuropsykiatriset haasteet, pakko-oireet, traumat, ahdistus- ja masennusoireet, surutyö... Nyt olen kouluttautunut myös EMDR-terapeutiksi, jota voimme hyödyntää psykoterapiassa erityisesti osana traumojen hoitoa.

Työotteeni on aktiivinen. Ajattelen sinun haluavan muutosta, vaikka se haastaakin kipeiden tai vaikeiden asioiden äärelle. Alkuun kartoitan tilannettasi haastatellen, ehkä teemme elämänjanan tai käytämme apuna funktionaalista analyysia. Usein annan kotitehtäviä, koska uskon, että muutos tapahtuu muualla kuin terapiahuoneessa. Kun päätämme yhdessä työskentelyn tavoitteet, valitsemme sopia terapiamenetelmiä ja työkaluja. 

Perinteisiä kognitiivisia menetelmiä on tulla tietoiseksi omista haitallisista ajatuksista ja uskomuksista, miten ne vaikuttavat tunteisiin ja toimintaan, ja lähteä haastamaan ja muuttamaan näitä. Usein joudutaan sukeltamaan syvemmälle, lapsuuteen tai nuoruuteen. Kiintymyssuhdemallit vaikuttavat elämäämme, ellemme tiedosta omia juuria ja ole aktiivisesti valmiita muuttamaan totuttua kaavaa ja katkaisemaan haitallista sukupolvien välistä ketjua. Joskus menemme skeematerapian maailmaan, joka yleisinhimillisinä terapiamuotona kertoo, että meillä kaikilla on tunnelukkoja ja haitallisia minätiloja, joita voimma myös muuttaa jäämättä vaikka vaativan ja ankaran sisäisen äänen vangiksi. Voimme tehdä valintoja ja meillä on kontrolli, silloinkin kun ajattelemme, että elämäämme ohjaa syömishäiriö, pakko-oireet tai riippuvuussairaudet. Altistushoidot ovat tutkitusti tehokkaita. Dialektisen käyttäytymisterapian on todettu olevan vaikuttava mm. epävakauden hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa mennään kohti omia arvoja, oman itsen näköistä elämää, huomioimalla omat tarpeet ja toiveet. Kehollisuus on hyvä olla mukana terapiassa, koska emme ole vain leijuva pää, vaan kokonaisuus. Tietoisuustaitoharjoitteet, pysähtyminen hetkeen ja hengityksen ankkurointi ovat tärkeitä keinoja myös, kun lähdetään vakauttamaan ennen traumatyöskentelyyn menemistä. Harjoitellaan siis taitoja huolehtia itsestä ja tulla vaikeiden tunteiden kanssa toimeen ilman, että humpsahdetaan trauman keskelle, dissosioidaan tai pahimmillaan koetaan trauma uudelleen.

Mielelläni kuulen palautetta ja myös kritiikkiä, jotta voin kehittyä. Olemmehan sinun hoitosi äärellä. Käytän myös erilaisia mittareita hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurantaan.



Terapiakäynti kestää 45 minuuttia ja toteutuu yleensä 1 x vk, alkuun voi olla 2 x vk ja loppua kohden voidaan myös harventaa joka toinen viikko tapahtuvaksi. Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja sitä voi saada maksimissaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.